"Ahdistuksen omahoito - ohjelman" osallistujien palautteet.
- 4 päivää sitten
- 1 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 3 päivää sitten
Voimavarojen etsiminen alkaa hetkestä, jolloin pysähtyminen tulee mahdolliseksi – kun voi kuunnella itseään ja ymmärtää, ettei ole yksin vaikeinakaan aikoina.
”Ahdistuksen omahoito -ohjelma: Resilienssiä etsimässä” kokosi yhteen ihmisiä, jotka pohtivat, kuinka säilyttää ja vahvistaa sisäisiä voimavarojaan elämän vaikeissa vaiheissa. Ohjelma oli psykoedukatiivinen ja integratiivinen kokonaisuus, joka yhdisti kognitiivisen ja positiivisen psykologian elementtejä, stressi- ja sopeutumisteoriaa sekä resilienssin käsitettä.
Osallistujilla oli mahdollisuus jakaa kokemuksiaan, saada käytännön tietoa sekä harjoitella konkreettisia menetelmiä niin tapaamisten aikana kuin niiden välissä omassa arjessaan.
Ryhmä toteutui lämpimässä, kannustavassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Tapaamisissa keskustelimme sisäisistä ja ulkoisista voimavaroista, omista vahvuuksista, tunnesäätelystä, arvoista, kannattelevista ihmissuhteista sekä tavoista palauttaa ja vahvistaa psyykkistä tasapainoa.
Jokainen osallistuja kulki tämän matkan omalla tavallaan. Joku sai käytännön tietoa ja itsehoidon työkaluja, joku oppi ymmärtämään paremmin omia reaktioitaan ja tunnistamaan omia tarpeitaan, ja joku sai kokemuksen avoimesta keskustelusta sekä muiden tuesta.
Kiitämme kaikkia osallistujia luottamuksesta, avoimuudesta ja yhteisestä työskentelystä!
Jaamme ilolla osallistujien palautteita:
”Tällaiset ryhmät auttavat. Ne palauttavat uskon.”
”Tämä ryhmä ja erityisesti Inna auttoivat minua ymmärtämään, miten toimia kriisitilanteissa niin, ettei ajaudu yhä syvemmälle vaikeuksiin. Sen sijaan opin jäsentämään ajatuksiani ja toimintaani, laatimaan toimintasuunnitelman, suhtautumaan kriittisesti muiden kokemusten negatiivisiin vaikutuksiin sekä rakentamaan omaa polkuani ilman, että muiden epäonnistumiset vastaavissa tilanteissa estävät minua etenemästä.”
”Ryhmän ansiosta ymmärrän nyt paremmin, miten aivot toimivat ja reagoivat sekä toimettomuuden tilassa että silloin, kun on olemassa selkeä toimintasuunnitelma. Kun ymmärtää, mitä voi tehdä helpottaakseen omaa oloaan, jo pelkkä tieto tuo helpotusta. Tapaamisiin oli aina mukava tulla – ne olivat kuin henkireikä. Harmi, että niiden piti päättyä."
