VASTINE: Suomen Kuvalehdelle ja Satakieli-lehdelle
- evamalpica
- 24.6.
- 3 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 25.6.
Olemme toimittaneet oikaisupyynnöt Suomen Kuvalehdelle sekä Haaga-Helian Satakieli-lehdelle koskien julkaistuja artikkeleita, joissa organisaatiotamme käsiteltiin (Suomen Kuvalehden artikkeli “Outo yhdistys tarjoaa ukrainalaisille psyykkistä tukea”, julkaistu 11.6.2025; Satakieli-lehden artikkeli “Fenix Finland: допомога українцям і тінь сумнівни”, julkaistu kesäkuussa 2025).
Vaikka toimitukset ovat vastanneet pyyntöihimme, vastauksissa todettiin, ettei asiavirhettä tai oikaisun tarvetta ole tunnistettu. Kokonaisuudesta meille valitettavasti jää vaikutelma, että vastauksissa vältellään sisällöllistä ja eettistä itsearviointia – erityisesti niiden asioiden osalta, joissa julkaisut ovat mahdollisesti johtaneet lukijaa harhaan, antaneet leimaavan vaikutelman tai jättäneet olennaista taustatietoa kertomatta.
On tärkeää, että Suomessa tehdään tutkivaa ja kriittistä journalismia. Pidämme kuitenkin huolestuttavana sitä, että toimitukset eivät ole ottaneet vastuuta näistä journalistisista valinnoista, vaan sivuuttavat oikeutemme tulla kuulluksi julkaistujen tulkintojen ja väitteiden osalta – erityisesti niissä kohdin, joita ei käsitelty alkuperäisten haastattelujen yhteydessä. Useissa kohdissa toimitusten kannat eivät vastaa oikaisupyynnöissämme esitettyyn täsmälliseen kritiikkiin tai sen perusteluihin. Tämä herättää kysymyksiä toimituksellisesta vastuusta – erityisesti silloin, kun julkaisut voivat aiheuttaa vakavaa mainehaittaa käsittelemilleen toimijoille.
Haastattelupyynnön sisältö ja sen merkitys
Toimittaja Aurora Rämö lähestyi meitä 31.3.2025 seuraavalla viestillä:
"Olemme tekemässä Suomen Kuvalehteen juttua ukrainalaisia avustavista järjestöistä Suomessa. Huomasin, että olette tehneet työtä hyökkäyssodan alusta saakka ja saaneet nyt avustustakin työllenne. Olisiko meidän mahdollista tulla käymään ja juttelemaan aiheesta? Meitä kiinnostaisi erityisesti, millaista apua kaivataan, miten siihen pystytään vastaamaan, millaisin resurssein työtä tehdään ja miten se on vuosien aikana muuttunut."
Vähän ennen julkaisua kävi ilmi, että meille alun perin esitetty asiayhteys ei pitänyt paikkaansa, hallitus oli 6. kesäkuuta yhteydessä Suomen Kuvalehden päätoimittajaan pyytääkseen selvitystä ja lisätietoja. Päätoimittaja vastasi, että kyse oli tavanomaisesta journalistisesta juttuprosessista, eikä hän reagoinut toiseen yhteydenottoon.
Nyt kun artikkeli on julkaistu, joudumme valitettavasti toteamaan, että alkuperäinen aikomus ei vaikuta olleen vilpitön. Julkaisussa annettu kuva toiminnastamme ja sen kontekstista on valikoiva ja vinoutunut tavalla, joka ei täytä eettisen tai hyvän journalistisen tavan periaatteita. Toimittajan tapa lähestyä meitä osoittautui jälkikäteen katsottuna tietoisesti harhaanjohtavaksi.
Tulkitsemme, ettei kyseinen julkaisu noudata Julkisen Sanan Neuvoston Journalistin ohjeita, joihin Suomen Kuvalehti ja Satakieli ovat sitoutuneet. Katsomme, että alkuperäinen julkaisu on asettanut Fenix Finland ry:n ja Tanja Fominan kielteiseen julkisuuteen ilman riittäviä perusteita ja sisältää merkittäviä asiavirheitä.
Arvio Journalistin ohjeiden toteutumisesta
Arviomme mukaan seuraavat Journalistin ohjeet ovat jääneet toteutumatta:
Kohta 18
"Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi ja millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava on selvästi haavoittuvassa asemassa."
→ Tätä oikeutta ei meille varmistettu. Haastattelua ei kontekstualisoitu eikä sen mahdollista kriittistä kehystä avattu. Lisäksi meille ei kerrottu, että julkaisu tehdään yhteistyössä Satakieli-lehden kanssa tai että artikkeli voisi ilmestyä useammassa mediassa.
Kohta 21
"Jos selvästi tunnistettavissa olevan tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä."
→ Tähän ei annettu mahdollisuutta. Meille ei tarjottu tilaisuutta kommentoida tai tarkentaa näkökulmaamme sen jälkeen, kun artikkelin kriittinen sävy ja tulkinnallinen sisältö olivat muodostuneet.
Kohta 22
"Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, tulee erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta kuulla jälkeenpäin. Jos tämä ei onnistu, tulee hänen oma kannanottonsa julkaista mahdollisimman nopeasti ilman asiattomia lisäyksiä."
→ Tätä ei tehty. Meille ei tarjottu mahdollisuutta julkaista omaa kannanottoamme artikkelin yhteydessä, eikä toimitus ole osoittanut valmiutta keskustella siitä, miten näkemyksemme olisi voitu esittää asiallisesti ja oikeudenmukaisesti.
Toivomme, että sekä Satakieli-lehti että Suomen Kuvalehti arvioivat uudelleen toimintansa tässä tapauksessa ja sitoutuvat jatkossa Journalistin ohjeiden mukaiseen avoimuuteen, tasapuolisuuteen ja vastuullisuuteen – erityisesti silloin, kun julkaisu käsittelee kriittisesti yksittäisiä organisaatioita tai vähemmistöryhmiä edustavia toimijoita.
Hyvä journalismi ei tarkoita vain oikeutta julkaista – vaan myös velvollisuutta tehdä se reilusti.
Valitettavasti joudumme viemään asian Julkisen sanan neuvoston käsiteltäväksi.
